Miten valaistus vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaan? - Sähköinsinööritoimisto Seppo Räsänen Oy

Valaistus on yksi rakennuksen suurimmista sähköenergian kuluttajista,
ja sen merkitys energiatehokkuusluokan kannalta on huomattava. Monessa kiinteistössä
valaistuksen osuus kokonaissähkönkulutuksesta on merkittävä, ja juuri siksi
valaistusratkaisut vaikuttavat suoraan siihen, mihin energiatehokkuusluokkaan rakennus
sijoittuu. Rakennusten energiatehokkuus ei riipu pelkästään lämmitysjärjestelmästä tai
vaipan eristyksestä, vaan valaistuksen suunnittelu on keskeinen osa kokonaisuutta.

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten valaistus käytännössä vaikuttaa
energiatehokkuusluokkaan, mitä teknisiä arvoja laskennassa käytetään ja mitä virheitä
suunnittelussa kannattaa välttää. Vastaamme kysymyksiin, joita kiinteistönomistajat,
isännöitsijät ja rakennuttajat kohtaavat valaistussaneerauksia ja energiatodistuksia
suunniteltaessa.

Mitä tarkoittaa valaistuksen tehotiheysarvo ja miten se lasketaan?

Valaistuksen tehotiheysarvo kuvaa sitä, kuinka paljon sähkötehoa
valaistukseen kuluu suhteessa valaistavaan pinta-alaan. Se ilmoitetaan yksikössä
W/m² ja lasketaan jakamalla valaistukseen asennettu kokonaisteho
huoneen tai tilan lattiapinta-alalla. Mitä pienempi tehotiheysarvo, sitä
energiatehokkaampi valaistusratkaisu on.

Tehotiheysarvo on yksi keskeisimmistä luvuista, kun rakennuksen energiankulutusta
arvioidaan laskennallisesti. Energiatodistusta laadittaessa valaistuksen tehotiheysarvo
syötetään laskentamalliin, joka arvioi vuotuisen energiankulutuksen tilatyypeittäin.
Toimistossa, kaupassa tai julkisessa rakennuksessa valaistuksen osuus voi olla
huomattava, joten pienelläkin tehotiheysarvon muutoksella on vaikutusta lopputulokseen.

Mihin arvoihin kannattaa pyrkiä?

Hyvä LED-pohjainen valaistusratkaisu saavuttaa toimistotiloissa
tyypillisesti alle 10 W/m²:n tehotiheysarvon, kun vanhemmilla
loisteputkivalaisimilla arvo saattaa olla kaksinkertainen tai enemmän. Tilatyypillä on
merkitystä: varastossa tai käytävällä voidaan hyväksyä korkeampi arvo kuin tarkkaa
työskentelyä vaativassa tilassa. Suunnittelussa on aina tasapainotettava
energiatehokkuus ja riittävä valaistusvoimakkuus tilan käyttötarkoituksen mukaan.

Mikä ero on LED-valaistuksella ja perinteisillä valonlähteillä energiatehokkuuden kannalta?

LED-valaistus kuluttaa tyypillisesti 50–80 prosenttia vähemmän sähköä
kuin vastaava loisteputki- tai hehkulamppuvalaistus samalla valaistusvoimakkuudella.
Tämä johtuu LED-tekniikan selvästi paremmasta valotehokkuudesta:
modernit LED-valaisimet tuottavat enemmän lumeneita jokaista wattia kohden kuin
vanhemmat teknologiat.

Perinteiset loisteputket muuttavat osan sähköenergiasta lämmöksi, joka on
valaistustarkoituksessa hukkaan heitettyä energiaa. LED-tekniikka on tässä suhteessa
tehokkaampi, vaikka myös LED-valaisimet tuottavat jonkin verran lämpöä. Käytännön ero
näkyy suoraan rakennuksen vuotuisessa sähkönkulutuksessa ja sitä kautta
energiatehokkuusluokan laskennassa.

Vaikuttaako valonlähteen valinta myös muihin järjestelmiin?

Kyllä. Valaistuksen tuottama lämpökuorma vaikuttaa jäähdytystarpeeseen
kesäaikana. Kun valaistuksen teho pienenee LED-saneerauksessa, myös tilojen
jäähdytystarve voi laskea, mikä parantaa kokonaisenergiataloutta entisestään. Tämä
yhteisvaikutus on syytä huomioida energiatodistuksen laskennassa, erityisesti
toimisto- ja liikerakennuksissa.

Miten valaistuksen ohjausjärjestelmät parantavat energiatehokkuusluokkaa?

Valaistuksen ohjausjärjestelmät parantavat energiatehokkuusluokkaa
vähentämällä valaistuksen todellista käyttöaikaa ja tehoa. Läsnäoloanturit,
päivänvaloautomatiikka ja ajastukset varmistavat, että valot palavat vain silloin, kun
niitä tarvitaan, ja sopivalla teholla. Laskennallisesti tämä pienentää vuotuista
energiankulutusta merkittävästi.

Ohjausjärjestelmien vaikutus energiatehokkuuslaskentaan perustuu
käyttöaikakorjauksiin ja ohjaustapaluokkiin, joita energiatodistuksen
laskentamenetelmässä sovelletaan. Rakennuksen energiatehokkuuslaskennassa huomioidaan,
ohjataanko valaistusta manuaalisesti, ajastuksella vai automaattisesti läsnäolon ja
päivänvalon mukaan. Automaattinen ohjaus tuottaa laskennallisesti pienemmän
energiankulutuksen kuin pelkkä manuaalinen kytkin.

Mitkä ohjaustavat ovat tehokkaimpia?

Tehokkain yhdistelmä on päivänvalo-ohjaus yhdistettynä
läsnäolotunnistukseen. Päivänvalo-ohjaus himmentää tai sammuttaa valaistuksen
automaattisesti, kun luonnonvaloa on riittävästi. Läsnäolotunnistin puolestaan
varmistaa, että valot sammuvat tyhjissä tiloissa. Yhdessä nämä tekniikat voivat
vähentää valaistuksen energiankulutusta huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jossa
valot palavat koko aukioloajan täydellä teholla.

Kannattaako valaistuksen saneeraus tehdä ennen energiatodistuksen päivitystä?

Kyllä, valaistuksen saneeraus kannattaa tehdä ennen energiatodistuksen
päivitystä, jos tarkoituksena on parantaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa.
Energiatodistus laaditaan toteutuneen tai suunnitellun teknisen tason mukaan, joten
saneerauksen jälkeen tehty todistus heijastaa uuden valaistuksen parempaa
energiatehokkuutta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos valaistussaneeraus on jo päätetty toteuttaa, sen
aikatauluttaminen ennen energiatodistuksen uusimista on järkevää. Parempaan
energiatehokkuusluokkaan siirtyminen voi vaikuttaa:

rakennuksen arvoon
vuokramarkkinoiden kilpailukykyyn
mahdollisiin rahoitusehtoihin

Saneerauksen lykkääminen energiatodistuksen jälkeen tarkoittaa, että todistus ei
heijasta todellista tilannetta, ja se joudutaan päivittämään uudelleen.

Mitä muuta kannattaa saneerata samalla?

Valaistussaneerauksen yhteydessä on luontevaa tarkastella myös
ohjausjärjestelmien uusimista, sillä pelkkä valonlähteiden vaihto
LED-valaistukseen tuo vain osan hyödystä, mutta älykkään ohjauksen lisääminen tuo
lisäsäästöjä. Sähkösuunnittelija arvioi kokonaistilanteen ja voi suositella toimenpiteiden
priorisointia sen mukaan, mitkä muutokset tuottavat suurimman vaikutuksen
energiatehokkuusluokkaan suhteessa investointikustannuksiin.

Mitä virheitä valaistussuunnittelussa kannattaa välttää energiatehokkuuden näkökulmasta?

Yleisimmät virheet valaistussuunnittelussa energiatehokkuuden kannalta ovat:

ylimitoitettu asennusteho
puuttuva tai virheellisesti suunniteltu ohjausjärjestelmä
tilatyypeille sopimattomien valaisimien valinta

Nämä virheet nostavat tehotiheysarvoa ja heikentävät energiatehokkuusluokkaa
tarpeettomasti.

Ylimitoitus on yllättävän yleinen ongelma. Suunnittelussa saatetaan
valita valaisimet vanhojen normien tai tottumusten perusteella ilman, että tarvittava
valaistusvoimakkuus lasketaan tarkasti tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tuloksena on
tiloja, joissa on liikaa valoa ja liikaa asennettua tehoa, mikä heikentää
energiatehokkuuslaskelman tulosta.

Mitkä muut suunnitteluvirheet ovat tyypillisiä?

Ohjausjärjestelmä jätetään pois kustannussyistä: Lyhyen aikavälin
säästö investoinnissa johtaa pitkäaikaiseen energiahävikkiin ja heikompaan
energiatehokkuusluokkaan.
Valaistus suunnitellaan irrallaan muusta sähkösuunnittelusta:
Valaistuksen ja rakennusautomaation yhteensovittaminen on tärkeää, jotta
ohjausjärjestelmät toimivat tarkoituksenmukaisesti.
Energiatodistuksen laskentaparametrit jätetään huomiotta:
Suunnitteluvaiheessa ei aina tarkisteta, miten valitut ratkaisut vaikuttavat
laskennalliseen energiankulutukseen ennen kuin valinnat on jo tehty.
Päivänvalo-ohjauksen tarve aliarvioidaan: Tilat, joissa on runsaasti
ikkunapintaa, hyötyvät merkittävästi päivänvalo-ohjauksesta, mutta se jätetään usein
toteuttamatta.

Me teemme valaistussuunnittelun osana kokonaisvaltaista
sähkösuunnittelua, jossa energiatehokkuusnäkökulma on mukana alusta lähtien.
Näin varmistetaan, että valitut ratkaisut tukevat rakennuksen
energiatehokkuustavoitteita eivätkä jää irrallisiksi yksittäisiksi toimenpiteiksi.
Hyvin suunniteltu valaistus on yksi kustannustehokkaimmista tavoista parantaa
rakennuksen energiatehokkuusluokkaa ilman rakenteellisia muutoksia.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka paljon valaistussaneeraus voi käytännössä parantaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa?

Valaistussaneerauksen vaikutus energiatehokkuusluokkaan vaihtelee rakennustyypeittäin, mutta toimisto- ja liikerakennuksissa parannus voi olla yksi tai jopa kaksi luokkaa, jos lähtötaso on heikko ja valaistuksen osuus kokonaiskulutuksesta on suuri. Asuinrakennuksissa vaikutus on tyypillisesti pienempi, koska valaistuksen osuus kokonaisenergiankulutuksesta on suhteellisesti vähäisempi. Tarkka vaikutus selviää aina tapauskohtaisesta laskennasta, jonka sähkösuunnittelija tai energiatodistuksen laatija voi tehdä ennen saneerauspäätöstä.

Mistä tiedän, onko nykyinen valaistukseni ylimitoitettu energiatehokkuuden näkökulmasta?

Helpoin tapa arvioida tilannetta on mitata tai laskea nykyinen tehotiheysarvo (W/m²) vertaamalla asennettua kokonaistehoa tilan pinta-alaan. Jos toimistotilojen arvo ylittää selvästi 10 W/m², on ylimitoitukselle hyvät perusteet epäillä. Ammattimainen valaistusauditointi tai sähkösuunnittelijan tekemä kartoitus antaa tarkan kuvan tilanteesta ja auttaa tunnistamaan, mitkä tilat hyötyvät eniten saneerauksesta.

Sopiiko päivänvalo-ohjaus kaikkiin tiloihin, vai onko siitä hyötyä vain ikkunallisissa huoneissa?

Päivänvalo-ohjaus on hyödyllisin tiloissa, joissa on runsaasti ikkunapintaa tai kattovaloaukkoja – tyypillisesti avotoimistot, myymälät ja julkiset tilat. Sisätiloissa tai käytävillä, joihin luonnonvalo ei juuri ulotu, päivänvalo-ohjauksen hyöty on minimaalinen, ja läsnäolotunnistus yksinään on usein riittävä ja kustannustehokkaampi ratkaisu. Ohjausjärjestelmän suunnittelussa kannattaa aina arvioida tilakohtaisesti, mikä ohjaustapa tuottaa parhaan hyötysuhteen investointiin nähden.

Voiko valaistuksen ohjausjärjestelmä aiheuttaa ongelmia, jos se on väärin konfiguroitu?

Kyllä – väärin säädetty ohjausjärjestelmä voi jopa heikentää energiatehokkuutta tai aiheuttaa käyttäjille häiriötä, jos esimerkiksi läsnäoloanturin herkkyys tai viiveaika on asetettu väärin. Liian lyhyt sammutusviive johtaa siihen, että valot vilkkuvat häiritsevästi, ja käyttäjät saattavat kytkeä automaation kokonaan pois päältä. Asianmukainen käyttöönotto, käyttäjäkoulutus ja säännöllinen huolto ovat edellytyksiä sille, että järjestelmä toimii suunnitellulla tavalla ja tuottaa laskennalliset säästöt myös käytännössä.

Onko valaistuksen energiatehokkuuden parantamiseen saatavilla tukia tai rahoitusta?

Suomessa valaistussaneerauksiin on ollut saatavilla energiatukia esimerkiksi Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta erityisesti yrityksille ja julkisille toimijoille. Lisäksi monet energiayhtiöt tarjoavat omia kannustinohjelmiaan energiatehokkuusinvestointeihin. Tukimuodot ja -ehdot muuttuvat, joten ajantasaisin tieto kannattaa tarkistaa suoraan tukiviranomaisilta tai energiakonsultilta ennen hankkeen käynnistämistä.

Miten valaistussaneeraus kannattaa kilpailuttaa, jotta energiatehokkuustavoitteet toteutuvat?

Kilpailutuksessa on tärkeää määritellä tarjouspyyntöön selkeästi tavoiteltava tehotiheysarvo (W/m²), vaadittu valaistusvoimakkuustaso (lx) tilatyypeittäin sekä ohjausjärjestelmän vaatimukset – pelkkä ’LED-valaistus’ ei riitä kriteeriksi. Pyydä toimittajia esittämään laskennallinen arvio uuden ratkaisun tehotiheysarvosta ja sen vaikutuksesta energiatodistukseen. Näin varmistat, että eri tarjoukset ovat vertailukelpoisia ja että valittu ratkaisu todella tukee energiatehokkuustavoitteitasi eikä ainoastaan täytä minimivaatimuksia.

Kuinka usein valaistuksen energiatehokkuus kannattaa tarkistaa olemassa olevassa rakennuksessa?

Käytännön nyrkkisääntönä valaistuksen energiatehokkuus kannattaa arvioida aina, kun rakennuksessa tehdään laajempia remontteja, energiatodistus uusitaan tai kun valaistuskalusto alkaa olla yli 10–15 vuotta vanhaa. LED-tekniikka kehittyy nopeasti, joten muutaman vuoden välein tehty vertailu nykyisen ja uuden teknologian välillä voi paljastaa merkittävän saneerauspotentiaalin. Säännöllinen seuranta sähkönkulutuksen mittauksilla auttaa myös havaitsemaan, jos ohjausjärjestelmä on ajautunut pois optimaalisesta toiminnasta.