Mitä rakennuksen energiatehokkuusluokka tarkoittaa käytännössä? - Sähköinsinööritoimisto Seppo Räsänen Oy

Rakennuksen energiatehokkuusluokka kertoo, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa suhteutettuna sen pinta-alaan.
Luokitus esitetään asteikolla A:sta G:hen, jossa A edustaa parasta energiatehokkuutta.
Luokka määräytyy energiatodistuksessa lasketun E-luvun perusteella, joka ottaa huomioon rakennuksen
lämmityksen, jäähdytyksen, valaistuksen ja muun sähkönkäytön kokonaisuutena.

Huono energiatehokkuusluokka nostaa kiinteistön käyttökustannuksia vuosi toisensa jälkeen

Rakennukset, joiden energiatehokkuusluokka on D, E tai heikompi, kuluttavat merkittävästi enemmän energiaa kuin on tarpeen.
Tämä näkyy suoraan vuosittaisissa käyttökustannuksissa: lämmitys, valaistus ja talotekniikka syövät budjettia enemmän kuin hyvin suunnitellussa rakennuksessa.

Julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ja terveyskeskuksissa, kustannuserot voivat olla huomattavia —
jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Konkreettinen askel tilanteen korjaamiseksi on
energiakatselmuksen teettäminen, joka paljastaa suurimmat kulutuspiikit ja antaa pohjan
korjaustoimenpiteiden priorisointiin.

Energiatehokkuutta ei paranneta pelkillä laitevaihdoilla ilman kokonaissuunnittelua

Yleinen virhe on vaihtaa yksittäisiä laitteita, kuten valaisimia tai pumppuja, ilman että tarkastellaan
rakennuksen sähköjärjestelmää kokonaisuutena. Tällöin investoinnit eivät tuota odotettua hyötyä,
koska vanhentunut sähköinfrastruktuuri tai puutteellinen ohjausjärjestelmä syö saavutetut säästöt.

Tehokas lähestymistapa on sähkösuunnittelun näkökulmasta tehtävä kokonaisarviointi, jossa
valaistus, kuormanhallinta ja talotekniikka sovitetaan yhteen. Näin yksittäiset parannukset tukevat toisiaan
ja energiatehokkuusluokka paranee hallitusti.

Mitä rakennuksen energiatehokkuusluokka tarkoittaa?

Energiatehokkuusluokka on energiatodistuksessa esitettävä arvio siitä, kuinka energiatehokkaasti rakennus toimii.
Se perustuu E-lukuun, joka ilmaisee rakennuksen laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen
kilowattitunteina neliömetriä kohden vuodessa. Luokat kulkevat A:sta G:hen, A ollessa tehokkain.

E-luku lasketaan painottamalla eri energiamuotoja energiamuotokertoimilla. Sähkölle kerroin on
korkeampi kuin esimerkiksi kaukolämmölle, mikä tarkoittaa, että sähkönkulutuksella on suuri vaikutus
lopulliseen luokkaan. Tämän vuoksi sähköjärjestelmien suunnittelu vaikuttaa suoraan siihen, mihin
luokkaan rakennus sijoittuu.

Luokituksen rajat vaihtelevat rakennustyypeittäin. Toimistorakennukselle A-luokan raja on eri
kuin asuinkerrostalolle tai terveyskeskukselle. Vertailu eri rakennustyyppien välillä ei siis ole suoraan
mahdollista pelkän kirjaintunnuksen perusteella.

Miten energiatehokkuusluokka vaikuttaa rakennuksen sähkönkulutukseen?

Energiatehokkuusluokka ei suoraan ohjaa sähkönkulutusta, mutta kuvastaa sitä. Paremman luokan rakennuksessa
sähköä kuluu vähemmän valaistukseen, ilmanvaihtoon ja muuhun talotekniikkaan, koska järjestelmät on suunniteltu
ja toteutettu energiatehokkaasti.

Käytännössä hyvä energiatehokkuusluokka tarkoittaa, että rakennuksessa on todennäköisesti:

LED-valaistus läsnäolotunnistimin
Energiatehokkaat ilmanvaihtokoneet lämmöntalteenotolla
Ohjausjärjestelmät, jotka sovittavat kulutuksen todelliseen tarpeeseen

Nämä ratkaisut vähentävät sähkönkulutusta konkreettisesti.

Heikon energiatehokkuusluokan rakennuksessa sähköä kuluu usein tarpeettomasti:

Valaistus palaa tyhjissä tiloissa
Ilmanvaihto käy täydellä teholla myös hiljaisina aikoina
Laitteet toimivat ilman älykkäitä ohjauksia

Nämä ovat korjattavissa olevia ongelmia, joihin sähkösuunnittelulla voidaan puuttua.

Mikä on hyvä energiatehokkuusluokka julkiselle rakennukselle?

Julkiselle rakennukselle tavoiteltava energiatehokkuusluokka on vähintään C, mutta
uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa tavoite on usein B tai A. Rakennusmääräykset
asettavat minimivaatimukset, mutta julkisissa hankinnoissa energiatehokkuus on yhä useammin myös
kilpailutuksen kriteeri.

Kouluissa, terveyskeskuksissa ja virastorakennuksissa energiankulutus on merkittävä kustannuserä pitkällä
aikavälillä. Parempi energiatehokkuusluokka tarkoittaa pienempiä käyttökustannuksia, jotka kertyvät
vuosikymmenien kuluessa huomattaviksi säästöiksi. Tämä tekee energiatehokkuusinvestoinneista
taloudellisesti perusteltuja myös silloin, kun alkuinvestointi on suurempi.

Julkisissa rakennuksissa on myös velvoitteita: EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja kansalliset
säädökset edellyttävät julkiselta sektorilta aktiivisia toimia energiankulutuksen vähentämiseksi. Hyvä
energiatehokkuusluokka on konkreettinen osoitus siitä, että velvoitteet otetaan vakavasti.

Miten sähkösuunnittelu vaikuttaa energiatehokkuusluokkaan?

Sähkösuunnittelu vaikuttaa energiatehokkuusluokkaan merkittävästi, koska sähkönkulutus on yksi
E-luvun keskeisistä osatekijöistä. Valaistusratkaisut, ohjausjärjestelmät, talotekniikan sähköistys
ja uusiutuvan energian liittäminen rakennukseen ovat kaikki sähkösuunnittelun piirissä.

Konkreettisia sähkösuunnittelun keinoja energiatehokkuusluokan parantamiseksi ovat:

LED-valaistuksen suunnittelu läsnäolo- ja päivänvalosäädöllä,
jolloin valot eivät pala tarpeettomasti
Ilmanvaihdon ja lämmityksen sähköistyksen optimointi rakennusautomaation avulla
Aurinkopaneelijärjestelmän liittäminen rakennuksen sähköverkkoon,
mikä pienentää ostoenergian määrää
Energiamittaroinnin suunnittelu, joka mahdollistaa kulutuksen seurannan ja ohjauksen

Hyvä sähkösuunnittelu ei ole irrallinen osa
rakennusprojektia, vaan se kytketään arkkitehtisuunnitteluun ja muuhun talotekniikkaan jo varhaisessa
vaiheessa. Tällöin eri järjestelmät tukevat toisiaan eikä energiatehokkuus jää sattumanvaraiseksi.

Voiko olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuusluokkaa parantaa?

Olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuusluokkaa voi parantaa. Parannustoimenpiteet voivat kohdistua
rakennuksen vaipan lämmöneristykseen, talotekniikkaan tai sähköjärjestelmiin. Sähköpuolella merkittävimmät
yksittäiset toimenpiteet ovat valaistuksen uusiminen ja
ohjausjärjestelmien päivittäminen.

Saneerauskohteiden etenemismalli

Saneerauskohteissa energiatehokkuuden parantaminen etenee tyypillisesti vaiheistettuna:

Kartoitetaan nykytilanne energiakatselmuksella
Priorisoidaan toimenpiteet takaisinmaksuajan ja vaikuttavuuden perusteella
Toteutetaan muutokset suunnitelmallisesti

Tämä lähestymistapa on erityisen tärkeä julkisissa rakennuksissa, joissa budjetti on rajattu ja toiminta
ei saa häiriintyä.

Meillä on kokemusta sekä uudisrakentamisen sähkösuunnittelusta että
saneerauskohteiden sähköjärjestelmien päivittämisestä. Saneerauksessa on aina otettava
huomioon olemassa oleva infrastruktuuri ja sovitettava uudet ratkaisut siihen tavalla, joka on sekä
teknisesti toimiva että kustannustehokas.

Mitä energiatodistus kertoo rakennuksen omistajalle?

Energiatodistus kertoo rakennuksen laskennallisen energiankulutuksen ja energiatehokkuusluokan.
Se sisältää:

E-luvun
Käytetyt energiamuodot ja niiden painotukset
Usein suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi

Todistus on pakollinen useimmille rakennuksille myynti- ja vuokraustilanteissa.

Rakennuksen omistajalle energiatodistus on ensisijaisesti vertailutyökalu. Se kertoo,
miten rakennus sijoittuu saman rakennustyypin vertailuryhmässä ja missä on eniten parantamisen varaa.
Suositukset ovat kuitenkin usein yleisluonteisia, ja niiden toteuttaminen edellyttää tarkempaa teknistä
suunnittelua.

Energiatodistus ei kerro kaikkea. Se perustuu laskennallisiin arvoihin, ei mitattuun
todelliseen kulutukseen. Rakennuksen todellinen energiankulutus voi poiketa E-luvusta käyttötottumuksista,
käyttöasteesta ja ylläpidon laadusta riippuen. Tämän vuoksi energiatodistusta kannattaa täydentää
todellisen kulutuksen seurannalla, jonka mahdollistaa hyvin suunniteltu energiamittarointi.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan energiatehokkuusluokan parantaminen tyypillisesti kestää saneerauskohteessa?

Aikataulu riippuu toimenpiteiden laajuudesta. Yksittäiset parannukset, kuten valaistuksen uusiminen LED-järjestelmäksi, voidaan toteuttaa viikoissa, kun taas kattava sähköjärjestelmien päivitys rakennusautomaatioineen voi kestää useita kuukausia. Julkisissa rakennuksissa toteutus kannattaa vaiheistaa niin, että toiminta häiriintyy mahdollisimman vähän — hyvä sähkösuunnittelu ottaa tämän huomioon jo projektin alussa.

Mistä tiedän, mitkä parannustoimenpiteet kannattaa tehdä ensin?

Paras lähtökohta on energiakatselmus, joka paljastaa suurimmat kulutuspiikit ja antaa pohjan toimenpiteiden priorisointiin. Käytännössä kannattaa aloittaa toimenpiteistä, joilla on lyhyin takaisinmaksuaika ja suurin vaikutus E-lukuun — usein nämä ovat valaistuksen uusiminen ja ohjausjärjestelmien päivittäminen. Tarkempi priorisointi edellyttää kuitenkin rakennuskohtaista teknistä arviointia.

Voiko aurinkopaneelien asentaminen yksinään parantaa energiatehokkuusluokkaa merkittävästi?

Aurinkopaneelit voivat pienentää ostoenergian määrää ja siten vaikuttaa E-lukuun positiivisesti, mutta yksinään ne harvoin riittävät luokan nostamiseen esimerkiksi D:stä B:hen. Parhaan hyödyn saa, kun aurinkopaneelijärjestelmä suunnitellaan osaksi laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös energiatehokas valaistus, älykkäät ohjausjärjestelmät ja optimoitu talotekniikka. Kokonaissuunnittelu varmistaa, että tuotettu energia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Mitä tapahtuu, jos julkinen rakennus ei täytä energiatehokkuusvaatimuksia?

EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja kansalliset säädökset asettavat julkiselle sektorille velvoitteita energiankulutuksen vähentämiseksi, ja vaatimusten laiminlyönti voi johtaa sanktioihin tai rahoitusmahdollisuuksien menettämiseen. Käytännössä heikko energiatehokkuusluokka voi myös vaikeuttaa julkisia hankintoja, joissa energiatehokkuus on kilpailutuksen kriteeri. Ennakoiva parantaminen on siksi sekä taloudellisesti että hallinnollisesti järkevää.

Kuinka usein rakennuksen energiatodistus täytyy uusia?

Energiatodistuksen voimassaoloaika on pääsääntöisesti 10 vuotta, mutta se kannattaa uusia aina merkittävien saneerausten tai järjestelmäpäivitysten jälkeen, jotta todistus vastaa rakennuksen todellista nykytilaa. Uusittu todistus on myös konkreettinen osoitus tehdyistä parannuksista esimerkiksi myynti- tai vuokraustilanteessa. Muista, että todistus perustuu laskennallisiin arvoihin, joten sen rinnalla on hyödyllistä seurata myös todellista kulutusta energiamittaroinnin avulla.

Kannattaako energiatehokkuusinvestointeja tehdä, jos rakennus on tarkoitus myydä lähivuosina?

Kyllä — parempi energiatehokkuusluokka nostaa rakennuksen arvoa ja tekee siitä houkuttelevamman ostajille, sillä matalammat käyttökustannukset ovat konkreettinen etu. Erityisesti helposti toteutettavat ja nopeasti takaisinmaksavat toimenpiteet, kuten valaistuksen uusiminen, ovat kannattavia myös lyhyellä aikavälillä. Energiatodistus on pakollinen myyntitilanteessa, joten ajantasainen ja hyvä luokitus on suoraan näkyvillä potentiaalisille ostajille.

Miten varmistan, että sähkösuunnittelija ottaa energiatehokkuuden huomioon jo projektin alussa?

Nosta energiatehokkuustavoite esiin heti projektin käynnistysvaiheessa ja edellytä, että sähkösuunnittelija osallistuu yhteistyöhön arkkitehti- ja talotekniikkasuunnittelijoiden kanssa alusta lähtien. Pyydä suunnittelijaa esittämään, miten ehdotetut ratkaisut vaikuttavat E-lukuun ja energiatehokkuusluokkaan konkreettisesti. Hyvä sähkösuunnittelu ei ole irrallinen osa projektia, vaan se integroidaan kokonaissuunnitteluun niin, että eri järjestelmät tukevat toisiaan.