Kuinka paljon toimiston valaistus kuluttaa sähköä vuodessa? - Sähköinsinööritoimisto Seppo Räsänen Oy

Toimiston sähkölasku koostuu monesta eri tekijästä, mutta valaistus on usein yksi merkittävimmistä yksittäisistä kulueristä. Monessa toimistossa valaistuksen osuus sähkönkulutuksesta on huomattava, ja juuri siksi valaistussuunnittelu ja energiatehokkuus kulkevat käytännön työssä käsi kädessä. Kun valaistus on suunniteltu ja toteutettu oikein, säästöt näkyvät suoraan vuosittaisessa sähkölaskussa.

Tässä artikkelissa käymme läpi toimiston valaistuksen sähkönkulutukseen liittyvät keskeiset kysymykset:

kuinka paljon valaistus oikeasti kuluttaa
miten eri valaistustyypit eroavat toisistaan
milloin kannattaa turvautua ammattilaisen apuun

Mikä osuus toimiston sähkölaskusta tulee valaistuksesta?

Toimistossa valaistus vastaa tyypillisesti 20–40 prosenttia koko rakennuksen sähkönkulutuksesta. Osuus vaihtelee rakennuksen iän, käytetyn valaistustekniikan ja tilojen käyttöasteen mukaan. Vanhemmissa toimistorakennuksissa, joissa on yhä käytössä loisteputkivalaisimet ilman ohjausjärjestelmiä, osuus voi nousta selvästi tämän haarukan yläpäähän.

Toimistotiloissa valaistus on päällä usein kymmenestä kahteentoista tuntia päivässä, viisi tai kuusi päivää viikossa. Tämä tarkoittaa, että vuositasolla valaistus kerää merkittävän määrän käyttötunteja. Esimerkiksi 500 neliömetrin toimistossa, jossa on vanhempi loisteputkivalaistus, pelkkä valaistus voi kuluttaa kymmeniä tuhansia kilowattitunteja vuodessa. Tämä tekee valaistuksesta yhden tehokkaimmista kohteista, kun toimiston energiatehokkuutta halutaan parantaa.

Miten valaistustyyppi vaikuttaa sähkönkulutukseen?

Valaistustyyppi on yksittäisistä tekijöistä suurin sähkönkulutukseen vaikuttava muuttuja. LED-valaisin kuluttaa tyypillisesti 50–75 prosenttia vähemmän sähköä kuin vastaava loisteputkivalaisin ja jopa 80–90 prosenttia vähemmän kuin hehkulamppu. Ero syntyy valaisimien energiatehokkuudesta: LED muuntaa sähköenergian valoksi huomattavasti pienemmillä häviöillä.

Loisteputket ja T5-putket

Vanhemmat T8-loisteputket ovat edelleen yleisiä suomalaisissa toimistorakennuksissa. Niiden valontuotto on kohtuullinen, mutta energiatehokkuus jää selvästi jälkeen nykyaikaisista LED-ratkaisuista. Uudemmat T5-loisteputket ovat tehokkaampia kuin T8-putket, mutta nekin häviävät LED-tekniikalle sekä energiankulutuksessa että käyttöiässä.

LED-valaisimet

LED-valaisimet ovat nykyisin toimistovalaistuksen selkeä standardi. Niiden käyttöikä on tyypillisesti 30 000–50 000 tuntia, mikä tarkoittaa, että ne kestävät toimistokäytössä useita vuosia ilman vaihtoa. Pitkä käyttöikä vähentää huoltokustannuksia ja pitää ylläpitokulut kurissa koko elinkaaren ajan.

Halogeeni ja hehkulamppu

Halogeeni- ja hehkulamput ovat käytännössä poistuneet toimistokäytöstä niiden heikon energiatehokkuuden vuoksi. Näiden valaisimien kohdalla suurin osa sähköenergiasta muuntuu lämmöksi eikä valoksi, mikä tekee niistä selvästi kalleimman vaihtoehdon käyttökustannuksiltaan.

Paljonko LED-valaistukseen siirtyminen säästää sähköä toimistossa?

LED-valaistukseen siirtyminen vähentää valaistuksen sähkönkulutusta tyypillisesti 50–70 prosenttia verrattuna vanhoihin loisteputkivalaisimiin. Säästön suuruus riippuu:

lähtötilanteen valaistustekniikasta
asennettavien LED-valaisimien tehosta
siitä, yhdistetäänkö uusiminen samalla ohjausjärjestelmiin

Käytännön esimerkkinä voidaan ajatella toimistoa, jossa on sata kappaletta 36 watin T8-loisteputkivalaisinta. Yhteenlaskettu teho on 3 600 wattia. Vastaavan valaistusvoimakkuuden tuottavat LED-valaisimet voivat kuluttaa vain 1 000–1 500 wattia. Kahdentoista tunnin päivittäisellä käyttöajalla ja 250 työpäivällä vuodessa ero vuosikulutuksessa on helposti 6 000–6 500 kilowattituntia. Nykyisillä sähkön hinnoilla tämä tarkoittaa satoja euroja säästöä vuodessa pelkästään valaistuksesta.

LED-saneerauksen takaisinmaksuaika on tyypillisesti kahdesta neljään vuotta, kun huomioidaan sekä energiasäästöt että pienentyneet huoltokustannukset. Tämän jälkeen säästö kertyy suoraan tulokseen.

Miten valaistuksen ohjausjärjestelmät pienentävät kulutusta?

Valaistuksen ohjausjärjestelmät pienentävät kulutusta estämällä turhan valaistuksen. Läsnäolotunnistimilla, päivänvalosäädöllä ja ajastimilla voidaan käytännössä poistaa tilanteet, joissa valot palavat tyhjissä tiloissa tai kirkkaalla päivänvalolla täydellä teholla. Oikein toteutettuna ohjausjärjestelmät voivat vähentää valaistuksen energiankulutusta 20–40 prosenttia pelkän LED-saneerauksen lisäksi.

Läsnäolotunnistimet

Läsnäolotunnistimet sammuttavat valot automaattisesti, kun tila on tyhjillään. Tämä on erityisen hyödyllinen ratkaisu tiloissa, joissa valot jäävät helposti päälle tarpeettomasti:

neuvotteluhuoneet
käytävät
wc-tilat
varastot

Tunnistimien avulla valaistus palvelee vain silloin, kun se on oikeasti tarpeen.

Päivänvalosäätö

Päivänvalosäätö mittaa ikkunoista tulevan luonnonvalon määrää ja himmentää keinovaloa automaattisesti sen mukaan. Aurinkoisena päivänä ikkunan lähellä olevat valaisimet voivat toimia vain 20–30 prosentin teholla, kun taas syvemmällä tilassa valaisimet toimivat täydellä teholla. Tämä säätö on erityisen tehokas toimistoissa, joissa on paljon ikkunapinta-alaa.

Vyöhyke- ja aikaohjaus

Vyöhykeohjaus mahdollistaa eri tilojen valaistuksen hallinnan erikseen. Aikaohjaus puolestaan varmistaa, että valot sammuvat automaattisesti toimistoajan päättyessä, vaikka joku olisi unohtanut sammuttaa ne. Näiden ohjaustapojen yhdistäminen LED-valaisimiin tuottaa parhaan mahdollisen energiatehokkuuden.

Milloin toimiston valaistussuunnitelma kannattaa teettää ammattilaisella?

Ammattilaisen tekemä valaistussuunnitelma kannattaa teettää aina, kun:

toimistoon tehdään merkittävä saneeraus
tilojen käyttötarkoitus muuttuu
valaistuksen energiatehokkuus halutaan optimoida kustannussäästöjen saavuttamiseksi
kyseessä on uudisrakennus
valaistus liitetään ohjausjärjestelmiin

Ilman suunnitelmaa valaistussaneeraus tehdään usein arvauksen varassa: valaisimet vaihdetaan yksi yhteen ilman, että pohditaan sijoittelua, valaistusvoimakkuuksia tai ohjaustarpeita. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa uusi LED-valaistus on asennettu, mutta energiasäästöt jäävät puoleen mahdollisesta, koska ohjausjärjestelmiä ei ole tai valaisimet on valittu väärin suhteessa tilan tarpeisiin.

Meillä on yli 40 vuoden kokemus sähköteknisestä suunnittelusta toimisto-, liike- ja julkisrakennuksiin. Valaistussuunnittelun yhteydessä kartoitamme aina kohteen nykytilanteen paikan päällä, selvitämme asiakkaan tarpeet ja laadimme suunnitelman, joka ottaa huomioon sekä tekniset vaatimukset että käytännön toimivuuden. Tarvittaessa suunnitelmat toimitetaan myös 3D-malleina, mikä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ennen asennustöiden aloittamista.

Valaistussuunnitelman teettäminen ammattilaisella on erityisen perusteltua silloin, kun toimistossa on eri vyöhykkeitä ja erilaisia valaistustarpeita, kuten:

avotoimisto
neuvottelutilat
taukotilat

Näissä tapauksissa yhtenäinen, kaikille tiloille sama ratkaisu ei ole energiatehokkuuden eikä käyttömukavuuden kannalta optimaalinen. Ammattitaitoinen valaistussuunnittelu tuottaa ratkaisun, jossa jokainen tila saa juuri sen verran valoa kuin tarvitaan, juuri silloin kun sitä tarvitaan.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka nopeasti LED-saneerauksen hyödyt alkavat näkyä sähkölaskussa?

Säästöt alkavat näkyä heti ensimmäisestä kuukaudesta lähtien, sillä LED-valaisimien pienempi tehonkulutus vaikuttaa suoraan jokaiseen laskutuskauteen. Takaisinmaksuaika on tyypillisesti 2–4 vuotta, mutta tarkka aika riippuu lähtötilanteen valaistustekniikasta, sähkön hinnasta ja siitä, yhdistetäänkö saneeraus ohjausjärjestelmiin. Ohjausjärjestelmien lisääminen lyhentää takaisinmaksuaikaa entisestään, koska ne leikkaavat kulutusta myös LED-saneerauksen päälle.

Voiko olemassa oleviin loisteputkivalaisimien runkoihin vaihtaa suoraan LED-putket?

Kyllä, markkinoilla on niin sanottuja retrofit-LED-putkia, jotka sopivat suoraan vanhoihin T8-loisteputkivalaisimien runkoihin. Nämä ovat nopea ja edullinen tapa aloittaa siirtyminen LED-tekniikkaan, mutta ne eivät aina tuota parasta mahdollista energiatehokkuutta verrattuna kokonaan uusiin LED-valaisinrunkoihin. Ammattisähköasentaja osaa arvioida, kannattaako kohteessa tehdä osittainen retrofit-vaihto vai täydellinen valaisinuusinta parhaan kokonaishyödyn saavuttamiseksi.

Mitä yleisiä virheitä toimistot tekevät valaistussaneerauksessa?

Yleisin virhe on vaihtaa valaisimet suoraan yksi yhteen miettimättä valaisimien sijoittelua, tehoa tai ohjaustarpeita – tuloksena on usein yli- tai alivalaistuja alueita ja menetetyt energiasäästöt. Toinen yleinen virhe on jättää ohjausjärjestelmät kokonaan pois saneerauksesta, jolloin valot palavat tarpeettomasti tyhjissä tiloissa. Kolmas sudenkuoppa on valita liian korkea värilämpötila avotoimistoon: liian kylmä valo (yli 5 000 K) voi heikentää työviihtyvyyttä, vaikka se teknisesti toimisikin.

Miten päivänvalosäätö kannattaa toteuttaa toimistossa, jossa on sekä ikkunallisia että ikkunattomia tiloja?

Päivänvalosäätö kannattaa asentaa ensisijaisesti ikkunoiden lähellä oleviin valaisinryhmiin, joissa luonnonvalon vaikutus on merkittävin – tyypillisesti 2–4 metrin vyöhykkeelle ikkunasta. Ikkunattomiin tiloihin, kuten käytäviin, varastoihin ja neuvotteluhuoneisiin, riittää yleensä läsnäolotunnistin ilman päivänvalosäätöä. Vyöhykeohjauksen avulla nämä eri tarpeet voidaan yhdistää samaan järjestelmään, jolloin jokainen tila toimii omalla logiikallaan.

Onko valaistuksen ohjausjärjestelmän asentaminen jälkikäteen vanhaan toimistorakennukseen mahdollista ja kannattavaa?

Kyllä, jälkiasennettavia langattomia ohjausjärjestelmiä on nykyisin saatavilla laajasti, joten kaapeloinnin lisääminen ei ole välttämätöntä. Langattomien järjestelmien asennuskustannukset ovat matalammat kuin perinteisten langallisten ratkaisujen, ja ne soveltuvat hyvin saneerauskohteisiin. Kannattavuus on yleensä hyvä erityisesti tiloissa, joissa valot jäävät usein päälle tarpeettomasti, kuten neuvotteluhuoneissa ja käytävillä.

Miten toimiston valaistuksen energiankulutusta voidaan seurata ja mitata saneerauksen jälkeen?

Energiankulutusta voidaan seurata älykkäiden ohjausjärjestelmien omilla raportointitoiminnoilla, jotka näyttävät reaaliaikaisen ja historiallisen kulutustiedon vyöhykkeittäin. Yksinkertaisempi vaihtoehto on asentaa kiinteistön sähkötauluun erilliset energiamittarit valaistuspiireille. Kulutuksen seuranta on tärkeää, jotta saneerauksen todelliset säästöt voidaan dokumentoida ja ohjausjärjestelmien asetuksia voidaan tarvittaessa optimoida käytön aikana.

Vaikuttaako toimiston valaistuksen laatu ja värilämpötila työntekijöiden tuottavuuteen?

Kyllä, valaistuksen laadulla on tutkitusti vaikutus vireystilaan, keskittymiskykyyn ja silmien rasittumiseen. Toimistotyöhön suositellaan yleisesti 4 000 K:n neutraalia valkoista valoa, joka tukee vireyttä ilman liiallista kylmyyttä. Oikea valaistusvoimakkuus (tyypillisesti 300–500 luksia työpisteillä) ja häikäisyn hallinta ovat yhtä tärkeitä kuin energiatehokkuus – hyvä valaistussuunnitelma ottaa kaikki nämä tekijät huomioon samanaikaisesti.