Kuinka paljon rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen maksaa? - Sähköinsinööritoimisto Seppo Räsänen Oy

Rakennusten energiatehokkuus on noussut keskeiseksi aiheeksi
niin taloyhtiöiden hallituksissa kuin kiinteistöpäälliköiden pöydillä. Syynä
ovat sekä nousevat energiakustannukset että tiukentuva lainsäädäntö, joka
ohjaa kiinteistöjä kohti parempaa energialuokkaa. Energiatehokkuuden
parantaminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti massiivisia investointeja,
vaan se voi edetä vaiheistettuna kokonaisuutena, jossa
jokainen toimenpide tuottaa mitattavaa hyötyä.

Tässä artikkelissa käymme läpi energiatehokkuusremontin keskeisimmät
kysymykset:

mitä se maksaa
mitkä toimenpiteet kannattavat eniten
millaisia tukia on saatavilla
miten sähkösuunnittelu liittyy kokonaisuuteen

Tavoitteena on antaa rakennusten energiatehokkuudesta selkeä ja
käytännönläheinen kuva päätöksenteon tueksi.

Mitä rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen tarkoittaa?

Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla
vähennetään rakennuksen tarvitseman energian kokonaismäärää tai parannetaan
sen hyötysuhdetta. Käytännössä tämä tarkoittaa
lämmitys-, ilmanvaihto-, valaistus- ja sähköjärjestelmien
sekä rakennusvaipan kehittämistä niin, että sama tai parempi
sisäilman laatu ja mukavuus saavutetaan pienemmällä energiankulutuksella.

Energiatehokkuus ei ole yksittäinen toimenpide vaan kokonaisuus. Rakennuksen
energialuokka määräytyy useista tekijöistä yhtä aikaa, ja siksi pelkkä
ikkunaremontti tai uusi lämmitysjärjestelmä harvoin riittää nostamaan luokkaa
merkittävästi. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa
sähköjärjestelmät, valaistus, lämmitys ja vaippa suunnitellaan yhdessä,
tuottaa parhaan lopputuloksen.

Energiatehokkuus ja sähköjärjestelmät

Sähköjärjestelmien osuus rakennuksen energiatehokkuudessa on merkittävä.
Modernin energiatehokkaan rakennuksen keskeisiä elementtejä ovat:

LED-valaistus
älykkäät ohjausjärjestelmät
rakennusautomaatio
sähköautojen latauspisteiden kuormanhallinta

Erityisesti rakennusautomaatio mahdollistaa järjestelmien
yhteistoiminnan ja energiankulutuksen optimoinnin reaaliaikaisesti.

Energiatehokkuuden parantaminen kytkeytyy myös
lakivelvoitteisiin. Euroopan unionin rakennusten
energiatehokkuusdirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö asettavat vaatimuksia
erityisesti suuremmille saneerauskohteille. Taloyhtiöiden kannattaa tarkistaa,
mitkä velvoitteet koskevat juuri heidän rakennustaan.

Kuinka paljon energiatehokkuusremontti maksaa taloyhtiössä?

Energiatehokkuusremontin kustannukset taloyhtiössä vaihtelevat laajasti
toimenpiteiden laajuuden mukaan. Yksittäinen toimenpide, kuten
valaistuksen uusiminen LED-tekniikalle, voi maksaa muutamia
tuhansia euroja. Kokonaisvaltainen energiatehokkuussaneeraus, johon sisältyvät
vaippakorjaukset, talotekniikka ja sähköjärjestelmät, voi nousta satoihin
tuhansiin euroihin kerrostalon koosta riippuen.

Sähköjärjestelmiin liittyvien toimenpiteiden osalta kustannukset ovat
yleensä ennakoitavissa tarkemmin. Valaistuksen uusiminen yhteistiloissa on
usein kustannustehokas aloituspiste, sillä investointi maksaa itsensä takaisin
säästyneinä energiakustannuksina muutamassa vuodessa. Sähköautojen
latauspisteiden tyypilliset kustannukset ovat:

Yksinkertainen sisäasennus: tyypillisesti
1 000–2 000 euroa
11 kW:n ulkoasennus kaapelointeineen: yleensä
3 000–5 000 euroa

Mistä kustannukset muodostuvat?

Energiatehokkuusremontin kokonaiskustannukset koostuvat seuraavista
osatekijöistä:

suunnittelu
materiaalit
asennustyö
mahdollinen asennusvalvonta

Suunnittelun osuus on usein pieni suhteessa kokonaiskustannuksiin, mutta sen
merkitys on suuri: huolellinen suunnittelu estää virheet ja
varmistaa, että toteutus vastaa tavoitteita. Asennusvalvojan tehtäviin kuuluu
valvoa töiden toteutusta, tarkastaa materiaalien laatu ja asennustavat sekä
varmistaa, että työmaan aikaiset muutokset siirtyvät loppudokumentaatioon.

Kustannuksiin vaikuttaa myös se, tehdäänkö remontti
uudisrakentamisen yhteydessä vai saneerauskohteessa.
Saneerauksessa piilossa olevat rakenteet, vanhat järjestelmät ja
tilarajoitteet voivat nostaa työkustannuksia. Siksi kustannusarvio kannattaa
pyytää aina kohdekohtaisesti.

Mitkä energiatehokkuustoimenpiteet tuottavat parhaan hyödyn?

Parhaan hyödyn tuottavat energiatehokkuustoimenpiteet ovat niitä, joissa
investoinnin takaisinmaksuaika on lyhyin suhteessa
saavutettavaan energiansäästöön. Taloyhtiöissä tällaisia toimenpiteitä ovat
tyypillisesti:

valaistuksen uusiminen
lämmöntalteenotto ilmanvaihdossa
lämmitysjärjestelmän säätö ja ohjaus
rakennusautomaation käyttöönotto

Sähköjärjestelmien näkökulmasta
LED-valaistus yhteistiloissa, porraskäytävissä ja
parkkihalleissa on usein ensimmäinen ja kannattavin askel. Liiketunnistimiin
perustuva ohjaus vähentää kulutusta entisestään.
Rakennusautomaatio puolestaan mahdollistaa eri järjestelmien,
kuten ilmanvaihdon, lämmityksen ja valaistuksen, yhteisoptimoinnin.

Sähköautojen latauspisteet osana energiatehokkuutta

Sähköautojen latauspisteet ovat yhä useammin osa taloyhtiön
energiatehokkuussuunnitelmaa. Kuormanhallintajärjestelmä on
tässä keskeinen: se estää ylikuormitustilanteet säätämällä latauspisteiden
tehoa automaattisesti, mikä tarkoittaa, että latauspisteitä voidaan asentaa
enemmän ilman kallista liittymätehon kasvattamista. Eri laitevalmistajien
kuormanhallintaratkaisut toimivat eri tavoin, ja niiden yhteensovittaminen on
huomioitava jo suunnitteluvaiheessa.

Aurinkopaneelien liittäminen rakennuksen sähköjärjestelmään
on myös yleistyvä tapa parantaa energiatehokkuutta. Tällöin sähkösuunnittelun
rooli korostuu, sillä järjestelmien yhteensopivuus ja turvallisuus on
varmistettava huolellisesti.

Mitä tukia ja avustuksia energiatehokkuuskorjauksiin on saatavilla?

Energiatehokkuuskorjauksiin on saatavilla useita tukimuotoja Suomessa:

ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) myöntää
avustuksia taloyhtiöille energia-avustuksina muun muassa lämmitysjärjestelmän
uusimiseen ja energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin.
Business Finland tukee energiatehokkuusinvestointeja
yrityskiinteistöissä.
ARA myöntää myös avustusta sähköautojen
latausinfrastruktuurin rakentamiseen taloyhtiöille.
Kotitalousvähennys ei koske taloyhtiöitä, mutta yksittäiset
osakkaat voivat hyödyntää sitä omaan asuntoonsa kohdistuvissa töissä tietyin
edellytyksin.

Tuen saaminen edellyttää yleensä, että hanke on suunniteltu asianmukaisesti ja
että hakemukseen liitetään tarvittavat tekniset selvitykset.

Tuen hakeminen käytännössä

Tukihakemukset edellyttävät yleensä energiakatselmusta tai
muuta selvitystä rakennuksen nykytilasta ja suunnitelluista toimenpiteistä.
Hakemus kannattaa valmistella huolellisesti, sillä puutteelliset tiedot voivat
viivästyttää käsittelyä tai johtaa hylkäämiseen. Sähkösuunnittelija voi auttaa
teknisten selvitysten laatimisessa, jotka ovat osa hakemusprosessia.

Tukimuodot ja -ehdot muuttuvat, joten
ajantasaisin tieto kannattaa tarkistaa suoraan ARAn ja muiden
tukiviranomaisten verkkosivuilta ennen hankkeen käynnistämistä.

Miten energiatehokkuuskorjauksen sähkösuunnittelu etenee?

Energiatehokkuuskorjauksen sähkösuunnittelu etenee
kolmessa päävaiheessa:

Suunnitteluvaihe: kartoitetaan nykyiset järjestelmät,
määritellään tavoitteet ja laaditaan tekniset suunnitelmat.
Asennusvaihe: toteutetaan suunnitellut muutokset
valvotusti.
Käyttöönottovaihe: varmistetaan järjestelmien toiminta ja
dokumentointi.

Sähkösuunnittelu ei kuulu rakennuslupamenettelyn piiriin, vaan se kuuluu eri
ministeriön hallinnonalalle. Sähkösuunnitelmia ei tarkasteta
rakennusvalvonnassa, mutta tarkastus on suositeltavaa teettää aina
kohteen koosta tai tyypistä riippumatta. Tämä on tärkeää muistaa erityisesti
silloin, kun taloyhtiö käynnistää laajemman saneeraushankkeen.

Suunnittelun lähtötiedot ja dokumentaatio

Hyvä sähkösuunnittelu alkaa riittävistä lähtötiedoista. Ennen suunnittelun
aloittamista on selvitettävä:

olemassa olevien järjestelmien nykytila
liittymäteho
keskusten sijainnit
kaapelireitit
kerroskohtaiset keskukset

Näiden tietojen kartoittaminen varmistaa, että uusien järjestelmien liittäminen
onnistuu turvallisesti ja kustannustehokkaasti.

Me Sähköinsinööritoimisto Seppo Räsänen Oy:ssä olemme
toteuttaneet energiatehokkuuteen liittyvää sähkösuunnittelua sekä uudis- että
saneerauskohteissa ympäri Suomea vuodesta 1989 lähtien. Meillä on
käytössämme alan ajankohtaisimmat suunnitteluohjelmat, ja suunnitelmat
toimitetaan tarvittaessa myös 3D-malleina. Tarjoamme myös
sähköautojen latauspisteiden suunnittelua taloyhtiöille; palveluun sisältyvät
kuormanhallintajärjestelmän mitoitus ja tekninen dokumentaatio tukihakemuksia
varten.

Mitä virheitä energiatehokkuusremontissa kannattaa välttää?

Yleisin virhe energiatehokkuusremontissa on
yksittäisten toimenpiteiden toteuttaminen ilman
kokonaissuunnitelmaa. Tällöin eri järjestelmät eivät välttämättä toimi
yhteen, ja saavutettava energiansäästö jää odotettua pienemmäksi. Toinen
yleinen virhe on aliarvioida suunnittelun merkitys ja yrittää säästää siinä
vaiheessa, jossa virheet ovat halvimpia korjata.

Sähköjärjestelmien osalta tyypillisiä virheitä ovat:

väärin mitoitettu liittymäteho
puutteellinen vikavirtasuojaus
kuormanhallintajärjestelmän laiminlyönti

Latauspiste vaatii vähintään 30 mA:n A-tyypin vikavirtasuojan,
ja tasavirtasuojaus on varmistettava joko B-tyypin vikavirtasuojalla tai
yhdistämällä A-tyypin suoja erilliseen tasasähkövikavirran tunnistimeen. Nämä
ovat teknisiä vaatimuksia, joita ei voi ohittaa kustannussyistä.

Dokumentaation laiminlyönti

Asennusvalvonnan puuttuminen on riski, joka konkretisoituu
usein vasta myöhemmin. Jos työmaan aikaiset muutokset eivät siirry
loppudokumentaatioon, kiinteistön sähkökuvat ovat virheelliset. Tämä
vaikeuttaa tulevia korjauksia ja voi aiheuttaa turvallisuusriskin.
Asennusvalvoja varmistaa, että toteutus vastaa suunnitelmia ja että
dokumentaatio on ajan tasalla hankkeen päättyessä.

Kolmivaiheliittymä on välttämätön, ei pelkästään
suositeltava, 11 kW:n tai sitä suurempien latauspisteiden kannalta. Tämä on
tekninen tosiasia, jonka sivuuttaminen johtaa joko tehon rajoittamiseen tai
kalliiseen jälkiasennukseen. Energiatehokkuusremontin onnistuminen perustuu
huolelliseen suunnitteluun, oikeaan toteutukseen ja asianmukaiseen
dokumentointiin, ei oikoteihin.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä kannattaa aloittaa, jos taloyhtiö haluaa parantaa energiatehokkuuttaan ensimmäistä kertaa?

Paras lähtökohta on teettää energiakatselmus, joka antaa kokonaiskuvan rakennuksen nykytilasta ja tunnistaa kannattavimmat toimenpiteet juuri kyseisessä kohteessa. Katselmuksen pohjalta voidaan rakentaa vaiheistettu toimenpidesuunnitelma, jossa edullisimmat ja nopeimmin takaisinmaksavat toimet – kuten LED-valaistus ja rakennusautomaatio – toteutetaan ensin. Näin taloyhtiö voi edetä hallitusti ilman, että kaikkea tarvitsee tehdä kerralla.

Voiko energiatehokkuusremontin toteuttaa vaiheistettuna usean vuoden aikana, vai onko kaikki tehtävä kerralla?

Vaiheistaminen on täysin mahdollista ja usein jopa suositeltavaa, sillä se jakaa kustannukset pidemmälle ajalle ja mahdollistaa oppimisen hankkeen edetessä. Tärkeintä on kuitenkin, että kokonaissuunnitelma laaditaan heti alussa: näin varmistetaan, että eri vaiheissa toteutettavat järjestelmät ovat yhteensopivia keskenään eikä myöhempi vaihe edellytä aiemman purkamista. Esimerkiksi sähköjärjestelmien kaapelireitit ja liittymäteho kannattaa mitoittaa jo ensimmäisessä vaiheessa tulevat tarpeet huomioiden.

Miten taloyhtiö voi varmistaa, että energiatehokkuusremontin jälkeen saavutettu säästö myös toteutuu käytännössä?

Energiansäästön toteutuminen edellyttää sekä teknisesti oikein toteutettuja järjestelmiä että niiden aktiivista seurantaa käyttöönoton jälkeen. Rakennusautomaatio ja etäluettavat energiamittarit mahdollistavat kulutuksen reaaliaikaisen seurannan, jolloin poikkeamat havaitaan nopeasti. Lisäksi on tärkeää, että huoltohenkilöstö tai isännöitsijä on perehdytetty uusien järjestelmien käyttöön, sillä väärin säädetty tai käytetty järjestelmä ei tuota odotettuja säästöjä.

Mitä tapahtuu, jos taloyhtiö asentaa sähköautojen latauspisteitä ilman kuormanhallintajärjestelmää?

Ilman kuormanhallintajärjestelmää useiden latauspisteiden samanaikainen käyttö voi ylittää rakennuksen liittymätehon, mikä johtaa sulakkeiden laukeamiseen tai pahimmillaan sähköverkon ylikuormitukseen. Käytännön seurauksena taloyhtiö joutuu joko rajoittamaan latauspisteiden määrää tai hankkimaan kalliisti suuremman liittymätehon jälkikäteen. Kuormanhallintajärjestelmä on siten kustannustehokkain tapa mahdollistaa useamman latauspisteen asentaminen olemassa olevan liittymätehon puitteissa.

Soveltuvatko kaikki ARAn energia-avustukset automaattisesti kaikille taloyhtiöille, vai onko olemassa rajoituksia?

ARAn avustuksiin liittyy aina kohde- ja hankekohtaisia edellytyksiä, kuten vaatimuksia rakennuksen iästä, energiatehokkuuden parantamisen vähimmäistasosta sekä asianmukaisesta teknisestä selvityksestä. Avustuksia ei myönnetä taannehtivasti jo aloitetuille tai valmistuneille hankkeille, joten avustushakemus on jätettävä ennen töiden käynnistämistä. Ajantasaisimmat tukiehdot ja hakuajat kannattaa aina tarkistaa suoraan ARAn verkkosivuilta, sillä ehdot voivat muuttua vuosittain.

Tarvitaanko energiatehokkuuskorjauksiin rakennuslupa, ja miten sähkösuunnittelu eroaa muusta suunnittelusta lupaprosessissa?

Rakennusluvan tarve riippuu toimenpiteen laajuudesta: pelkät sähköjärjestelmien uusinnat eivät yleensä edellytä rakennuslupaa, mutta vaippakorjaukset tai merkittävät rakenteelliset muutokset voivat sitä vaatia. Sähkösuunnittelu ei kuulu rakennusvalvonnan tarkastusmenettelyn piiriin samalla tavoin kuin arkkitehti- tai rakennesuunnittelu, mutta sähköasennusten tarkastuttaminen on silti aina suositeltavaa turvallisuuden ja dokumentaation varmistamiseksi. Epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä sekä paikalliseen rakennusvalvontaan että pätevään sähkösuunnittelijaan.

Kuinka kauan energiatehokkuusremontin sähkösuunnitteluprosessi tyypillisesti kestää, ja milloin suunnittelija kannattaa ottaa mukaan?

Sähkösuunnittelun kesto vaihtelee kohteen laajuuden mukaan: yksinkertaisemmissa toimenpiteissä, kuten valaistuksen uusimisessa, suunnittelu voi valmistua muutamassa viikossa, kun taas laajemmissa saneerauskohteissa prosessi voi kestää useita kuukausia. Suunnittelija kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – jo hankesuunnitteluvaiheessa – jotta lähtötiedot saadaan kerättyä ajoissa ja mahdolliset rajoitteet havaitaan ennen kuin ne aiheuttavat lisäkustannuksia. Varhainen mukanaolo mahdollistaa myös tukihakemusten teknisten liitteiden laadinnan osana suunnitteluprosessia.