Kuinka paljon huono energiatehokkuus nostaa kiinteistön käyttökustannuksia?

Huono energiatehokkuus nostaa kiinteistön käyttökustannuksia merkittävästi,
tyypillisesti kymmenistä prosenteista jopa kaksinkertaisiin energiakuluihin verrattuna hyvin
suunniteltuun ja ylläpidettyyn rakennukseen. Suurimmat kustannusvuodot syntyvät:

vanhentuneista sähköjärjestelmistä
puutteellisesta valaistusohjauksesta
huonosti mitoitetuista laitteistoista

Nämä ongelmat ovat korjattavissa, mutta se edellyttää ensin niiden tunnistamista ja arviointia.

Huomaamattomat energiahäviöt kasvattavat sähkölaskua vuosi toisensa jälkeen

Energiahäviöt eivät yleensä näy yksittäisessä laskussa silmiinpistävästi, mutta
vuositasolla niiden vaikutus on huomattava. Vanhentunut valaistus, heikosti
säädetty ilmanvaihto ja kuormittamaton mutta käynnissä oleva laitteisto kuluttavat sähköä
jatkuvasti ilman hyötyä. Kiinteistön sähkötekninen katselmus paljastaa nämä piilevät kuluerät
ja antaa pohjan korjaustoimenpiteille, joilla kulutus saadaan hallintaan.

Sähkösuunnittelun laiminlyönti näkyy koko rakennuksen elinkaaren kustannuksissa

Rakennusvaiheessa tehty puutteellinen
sähkösuunnittelu ei korjaudu
itsestään. Väärin mitoitetut kaapeloinnit, puuttuvat ohjausjärjestelmät ja
epätarkoituksenmukaiset asennusratkaisut aiheuttavat ylimääräistä kulutusta koko rakennuksen
käyttöiän ajan.

Korjaaminen jälkikäteen on kalliimpaa kuin oikein tehty suunnittelu alusta alkaen.
Mitä pidempään ongelmat jäävät korjaamatta, sitä enemmän ne maksavat.

Mitä energiatehokkuus tarkoittaa kiinteistössä käytännössä?

Kiinteistön energiatehokkuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon hyödyllistä toimintaa rakennuksessa
saadaan aikaan suhteessa kulutettuun energiaan. Käytännössä se näkyy valaistuksen, lämmityksen,
ilmanvaihdon ja sähkölaitteiden yhteenlaskettuina kulutuksina sekä siinä, kuinka hyvin nämä
järjestelmät toimivat yhdessä ilman turhaa hukkakulutusta.

Energiatehokas kiinteistö ei tarkoita pelkästään uusia laitteita. Se tarkoittaa,
että:

sähköjärjestelmät on mitoitettu oikein
valaistus sammuu tarpeen mukaan
lämmitys ja ilmanvaihto reagoivat todelliseen tarpeeseen
laitteet eivät kuluta energiaa valmiustilassa tarpeettomasti

Kaikki nämä asiat riippuvat suunnitteluratkaisuista.

Rakennusten energiatehokkuutta mitataan energiatodistuksella, joka luokittelee
rakennuksen asteikolla A:sta G:hen. Luokka kertoo laskennallisen kulutuksen, mutta todellinen
tilanne selviää vasta mittaamalla ja vertaamalla kulutusta rakennuksen käyttöprofiiliin.

Kuinka paljon huono energiatehokkuus nostaa vuotuisia sähkölaskuja?

Energiatehokkuuden puutteet voivat kasvattaa kiinteistön vuotuisia sähkökustannuksia
kymmenistä prosenteista jopa kaksinkertaisiksi verrattuna vastaavaan, hyvin
suunniteltuun rakennukseen. Tarkat luvut vaihtelevat rakennustyypeittäin, mutta valaistuksen,
ilmanvaihdon ja laitekannan yhteisvaikutus on merkittävä.

Toimistokiinteistössä pelkästään vanhentunut valaistus voi vastata huomattavaa osaa koko
sähkökulutuksesta. Kun siihen lisätään huonosti säädetty ilmanvaihto ja laitteet, jotka
kuluttavat sähköä myös käyttämättöminä, kokonaiskuva muuttuu nopeasti kalliiksi.
Teollisuus- ja liikerakennuksissa tilanne on usein vielä selkeämpi, koska laitteiden
käyttöajat ovat pitkiä.

Energiakustannusten kasvu ei tapahdu kerralla vaan asteittain. Laitteet vanhenevat, niiden
hyötysuhde heikkenee ja ohjausjärjestelmät eivät enää toimi alkuperäisellä tarkkuudella.
Tämä tekee ongelmasta helposti näkymättömän, kunnes kulutusta verrataan tavoitearvoihin tai
vastaaviin rakennuksiin.

Mitkä sähköjärjestelmät kuluttavat eniten energiaa kiinteistössä?

Kiinteistön suurimmat energiankuluttajat ovat tyypillisesti valaistus,
ilmanvaihto ja lämmitys sekä prosessi- tai toimistolaitteet.
Näiden kolmen järjestelmän yhteenlaskettu osuus kokonaiskulutuksesta on useimmissa rakennuksissa
yli puolet.

Valaistus: Vanhat loisteputkivalaisimot ja puutteelliset ohjausjärjestelmät
pitävät valot päällä myös silloin, kun tiloja ei käytetä. LED-tekniikka ja läsnäoloanturit
voivat leikata valaistuksen kulutuksen murto-osaan aiemmasta.
Ilmanvaihto ja lämmitys: Ilmanvaihtojärjestelmät, joissa ei ole
lämmöntalteenottoa tai joiden puhaltimet pyörivät täydellä teholla riippumatta tarpeesta,
kuluttavat merkittävästi enemmän kuin tarveohjauksella toimivat järjestelmät.
Laitekannan valmiustila: Toimisto- ja liikerakennuksissa laitteiden
valmiustilakulutus kertyy yön ja viikonloppujen aikana huomattaviksi summiksi vuositasolla.
Sähkölämmitys: Suoraan sähköllä lämmitetyissä rakennuksissa lämmitys on
usein ylivoimaisesti suurin kuluerä, ja sen ohjaus vaikuttaa suoraan kustannuksiin.

Kulutuksen jakautuminen vaihtelee rakennustyypeittäin. Julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa
ja terveydenhuollon tiloissa, valaistuksen ja ilmanvaihdon osuus on usein suurempi kuin
asuinrakennuksissa.

Miten puutteellinen sähkösuunnittelu johtaa energiahäviöihin?

Puutteellinen sähkösuunnittelu johtaa energiahäviöihin, koska väärin mitoitetut kaapelit,
puuttuvat ohjausjärjestelmät ja epätarkoituksenmukaiset asennusratkaisut aiheuttavat
jatkuvaa hukkakulutusta. Ongelmat eivät näy yksittäisissä mittauksissa,
mutta kertyvät merkittäviksi kustannuksiksi ajan myötä.

Yleisiä suunnittelupuutteita, jotka näkyvät energiakulutuksessa:

Valaistusryhmät, joita ei voi ohjata tilakohtaisesti, jolloin koko kerros tai vyöhyke
joko palaa tai sammuu yhtä aikaa
Puuttuva päivänvalo-ohjaus tiloissa, joissa ikkunoista tuleva luonnonvalo riittäisi
suuren osan päivästä
Kaapeloinnit, jotka on mitoitettu liian pienelle kuormalle ja joissa jännitehäviö kasvaa
kuormituksen myötä
Puuttuvat mittauspisteet, joiden vuoksi kulutusta ei voida seurata riittävän tarkasti

Sähkösuunnittelun laadunvalvonnasta vastaavat sähkösuunnittelija, asennusvalvoja, urakoitsija
ja tilaaja. Sähkösuunnittelussa ei ole viranomaisvalvontaa, mikä tarkoittaa,
että suunnittelun laatu on täysin riippuvainen siitä, kuinka ammattitaitoisesti työ tehdään.
Tämä korostaa huolellisen suunnittelun merkitystä jo rakennusvaiheessa.

Milloin kannattaa teettää kiinteistön sähkötekninen katselmus?

Sähkötekninen katselmus kannattaa teettää, kun:

kiinteistön energiakulutus on kasvanut ilman selvää syytä
sähköjärjestelmät ovat yli 20 vuotta vanhoja
rakennukseen suunnitellaan laajennusta tai käyttötarkoituksen muutosta
halutaan selvittää energiansäästöpotentiaali ennen korjausinvestointeja

Katselmus on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa kiinteistön kulutuslukemat eivät vastaa
odotuksia tai vastaavien rakennusten tasoa. Pelkät sähkölaskut eivät kerro, mistä kulutus
syntyy. Katselmus paikantaa ongelmat järjestelmätasolla.

Julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ja terveydenhuollon tiloissa, katselmus on usein myös
edellytys perustellulle korjausinvestoinnille, koska hankinnat vaativat dokumentoitua pohjaa
päätöksenteolle. Katselmuksesta saatava raportti toimii tällöin sekä teknisen suunnittelun
että budjetoinnin lähtökohtana.

Me teemme sähköteknisiä katselmuksia liike-, toimisto-, julkis- ja pienteollisuusrakennuksiin.
Yli 40 vuoden kokemus erilaisista kiinteistötyypeistä auttaa tunnistamaan
tyypilliset ongelmat nopeasti ja arvioimaan korjaustoimenpiteiden vaikutukset realistisesti.

Kuinka nopeasti energiatehokkuusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin?

Energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksuaika vaihtelee toimenpiteestä riippuen
muutamasta vuodesta kymmeneen vuoteen. Valaistuksen uusiminen LED-tekniikaksi
ja ohjausjärjestelmien lisääminen ovat tyypillisesti nopeimmin takaisin maksavia toimenpiteitä,
usein kolmessa viiteen vuodessa.

Takaisinmaksuaikaan vaikuttavat kolme keskeistä tekijää:

Nykyinen kulutustaso: Mitä enemmän energiaa hukataan tällä hetkellä, sitä
suurempi on säästöpotentiaali ja sitä nopeammin investointi maksaa itsensä takaisin.
Energian hinta: Sähkön hinnan kehitys vaikuttaa suoraan siihen, kuinka
paljon rahallista säästöä syntyy vuodessa.
Investoinnin laajuus: Laajat järjestelmäuudistukset maksavat enemmän, mutta
niillä on usein myös suurempi kokonaisvaikutus kulutukseen.

Yksittäinen toimenpide, kuten läsnäoloantureiden asennus toimistovalaistukseen, voi olla hyvin
nopea investointi suhteessa saavutettuun säästöön. Laajempi sähköjärjestelmien saneeraus, jossa
uusitaan kaapeloinnit, ohjausjärjestelmät ja valaistuslaitteisto kerralla, on kalliimpi mutta
antaa pysyvämmän tuloksen ja parantaa kiinteistön teknistä tasoa kokonaisuutena.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on harvoin yksittäinen toimenpide.
Parhaat tulokset saadaan, kun toimenpiteet suunnitellaan kokonaisuutena ja
toteutetaan järjestyksessä sen mukaan, mikä tuottaa nopeimman hyödyn suhteessa kustannuksiin.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä tiedän, onko kiinteistöni energiatehokkuus riittävällä tasolla?

Helpoin tapa on verrata kiinteistön toteutunutta sähkönkulutusta vastaavien rakennusten kulutukseen tai energiatodistuksen laskennalliseen arvoon. Jos kulutus on selvästi korkeampi ilman perusteltua syytä, tai jos se on kasvanut vuosi vuodelta ilman muutoksia käyttötottumuksissa, on syytä teettää sähkötekninen katselmus. Pelkät sähkölaskut eivät kuitenkaan kerro, mistä järjestelmästä ylimääräinen kulutus syntyy.

Voiko energiatehokkuutta parantaa ilman suuria remontteja?

Kyllä voi. Monet tehokkaimmat toimenpiteet ovat suhteellisen kevyitä, kuten läsnäoloantureiden asentaminen olemassa olevaan valaistukseen, laitteiden valmiustilakulutuksen katkaiseminen ajastimilla tai ilmanvaihdon tarveohjaukseen siirtyminen. Nämä eivät vaadi rakenteellisia muutoksia ja voivat tuottaa merkittäviä säästöjä lyhyessä ajassa. Laajemmat järjestelmäuudistukset kannattaa suunnitella vaiheistettuna kokonaisuutena, jolloin kiireellisimmät ja nopeimmin takaisin maksavat toimenpiteet tehdään ensin.

Mitä eroa on energiakatselmuksella ja sähköteknisellä katselmuksella?

Energiakatselmus tarkastelee rakennuksen energiankulutusta kokonaisuutena, mukaan lukien lämmitys, käyttövesi ja sähkö. Sähkötekninen katselmus keskittyy nimenomaan sähköjärjestelmiin: kaapelointeihin, ohjausjärjestelmiin, valaistukseen ja laitekannan kuntoon. Sähkötekninen katselmus on usein tarkempi työkalu silloin, kun epäillään, että ongelmat liittyvät nimenomaan sähköjärjestelmien mitoitukseen, ikään tai puutteelliseen ohjaukseen.

Kannattaako vanhaan rakennukseen investoida uusiin ohjausjärjestelmiin, vai onko järkevämpää odottaa laajempaa saneerausta?

Odottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että energiahäviöt jatkuvat ja kustannukset kasvavat saneeraukseen asti. Monissa tapauksissa ohjausjärjestelmien päivittäminen on mahdollista myös olemassa olevaan infrastruktuuriin ilman täyttä saneerausta, ja investointi maksaa itsensä takaisin ennen kuin laajempi remontti edes alkaa. Sähkötekninen katselmus auttaa arvioimaan, mitkä toimenpiteet ovat toteutettavissa nykyiseen järjestelmään ja mitkä vaativat laajemman uudistuksen.

Miten energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa kiinteistön arvoon?

Hyvä energiatehokkuusluokka ja modernit sähköjärjestelmät nostavat kiinteistön markkina-arvoa ja parantavat sen houkuttelevuutta vuokralaisille tai ostajille. Matalat käyttökustannukset ovat konkreettinen kilpailuetu erityisesti liike- ja toimistokiinteistöissä, joissa vuokralaiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota kokonaiskustannuksiin. Energiatodistuksen parantuminen voi myös vaikuttaa positiivisesti kiinteistön rahoitusehtoihin.

Kuinka usein sähköjärjestelmien kunto kannattaa tarkistaa?

Yleinen suositus on teettää sähkötekninen katselmus noin 10–15 vuoden välein, mutta käytännössä se kannattaa tehdä aina, kun kulutus käyttäytyy odottamattomasti tai kun rakennukseen tehdään merkittäviä muutoksia. Yli 20 vuotta vanhoissa järjestelmissä katselmus on erityisen tärkeä, koska laitteiden hyötysuhde on voinut heiketä merkittävästi ja ohjausjärjestelmät ovat todennäköisesti vanhentuneet. Säännöllinen seuranta auttaa myös tunnistamaan ongelmat ennen kuin ne kasvavat kalliiksi korjata.

Onko energiatehokkuuden parantamiseen saatavilla tukia tai avustuksia?

Suomessa on saatavilla useita tukimuotoja energiatehokkuusinvestointeihin riippuen kiinteistötyypistä ja toimenpiteistä. Business Finland tukee yritysten energiatehokkuushankkeita, ja ARA myöntää avustuksia asuinrakennusten energiakorjauksiin. Julkisille kiinteistöille on omat rahoituskanavansa. Tuet muuttuvat ajoittain, joten ajantasaisin tieto kannattaa tarkistaa suoraan kyseisiltä organisaatioilta tai energiakatselmuksen yhteydessä, jolloin asiantuntija voi auttaa arvioimaan, mihin tukiin hanke voi oikeuttaa.